Avoimuus kannattaa, myös verkko-opetuksessa

Moni saattaa miettiä, mihin ihmeeseen opetuksessa vielä tarvitaan avoimia oppimisympäristöjä. Onhan meillä SAMKissa ollut jo pitkään Virtualia ja nyt lisäksi Moodle, joissa molemmissa verkko-opetusta voi aivan mainiosti toteuttaa. Olin pitkään itsekin sitä mieltä, että hyvä ja laadukas verkko-opetus on oppimisalustalla tapahtuvaa toimintaa. Halu tutustua uusiin asioihin sai minut kuitenkin kokeilemaan blogivälitteistä opetusta. Tänä keväänä toteutin Luova kirjoittaminen -opintojakson blogeissa sekä kahdessa ohjaamassani opinnäytetyössä blogi on keskeisenä tiedonvälityskanavana ja siten osana opinnäytetyötä.

Avoin ympäristö sosiaalistaa
Suljetut oppimisympäristöt eivät ole se luonnollisin tapa käyttää internetiä, sillä nykyisin palvelut, jotka keräävät suuren yleisön, ovat avoimia foorumeja. Siksi oppimisalustojen vuorovaikutus jääkin usein keinotekoiseksi, pakotetuksi ja rajatuksi. Oppimisympäristön avoimuus näyttää vääjäämättä johtavan vuorovaikutteisuuden lisääntymiseen. Avoimissa ympäristöissä on mahdollista käyttää hyväksi juuri niitä elementtejä, jotka ovat tehneet internetistä sosiaalisen ympäristön. Esimerkiksi blogit ovat yksi nykyaikaisen sosiaalisuuden ilmentymä internetissä.

Luova kirjoittaminen -opintojakson toteuttaminen blogeissa mahdollisti sen, että ensimmäisen kerran verkko-opettajan historiani aikana, minun ei tarvinnut pakottaa opiskelijoita antamaan toisilleen palautetta. Palautekeskustelut velloivat blogeissa ilman minun kehotuksianikin. Keskustelun avoimuus johti myös siihen, että keskustelut olivat syvällisempiä kuin aikaisemmat oppimisalustoilla käydyt keskustelut. Oli myös mukava huomata, että palautteen saaja vastasi yleensä saamaansa palautteeseen.

Avoimessa ympäristössä kommentit ja työntulokset ovat kaikkien nähtävissä. On selvää, että pelkkä opettaja tehtävän tai tuotoksen lukijana ja arvioitsijana ei motivoi yhtä paljon kuin se, että blogiasi voi lukea ja kommentoida vaikkapa Galapagos-saarille muuttanut Esa.

Avoin ympäristö on organisaation markkinointikanava
Yritykset ovat alkaneet panostaa sosiaaliseen webiin yhtenä tehokkaana markkinointikeinona. Sosiaalinen web markkinointikeinona pitäisikin ottaa vakavasti myös oppilaitoksissa, sillä uusi kohderyhmä vaatii uudet markkinointikanavat. Viralliset internetsivut eivät nettisukupolven keskuudessa ole enää se tärkein tietolähde vaan tilalle ovat tulleet erilaiset yhteisöt ja verkostot. Mikäli emme SAMKin tasolla pysty järjestämään näitä epävirallisia kanavia nettisukupolvelle, emme ole saavutettavissa.

Internetin erilaisia yhteisöjä ja verkostoja löytyy lähes joka elämän alalta. Monesti verkostot muodostuvat lähes sattumalta, kun samasta asiasta kiinnostuneet sukkuloivat samoja verkkoreittejä. Parasta verkkomarkkinointia onkin avoin opetus, jota opiskelusta SAMKissa kiinnostunut voi vapaasti seurata tai luoda jo valmiiksi ystäväverkostoaan tulevaa opiskelua varten jne.

Kaikkia SAMKista käsin kirjoitettavia blogeja voidaan yrityksenä olla saavutettavissa avoimessa verkossa. Esimerkiksi POP450-blogi on ollut perustamisensa jälkeen vilkkaassa käytössä, ja uskoisin POP450-konsertin markkinoinnin lähdettyä kunnolla käyntiin muidenkin kuin SAMKilaisten löytävän tiensä tähän blogiin.


Avoin ympäristö johtaa innovaatioihin
Avoimissa ympäristöissä toimintaa ei voi koskaan kokonaan hallita, ei liioin opettaja eikä opiskelija. Sosiaalinen web on avoin, julkinen ja yllättävä. Kuitenkin hallitsemattomuus ja yllättävyys mahdollistavat uusia innovaatioiden syntymisen. Joskus vain ns. vapaa pudotus voi johtaa johonkin uuteen. Jos minä opettajana uskallan laittaa itseni ja opetukseni alttiiksi, voin löytää uusia ja innovatiivisia tapoja toteuttaa opetusta, joka on mielekästä myös verkossa kasvaneille sukupolville.

Avoimia oppimisympäristöjen tärkeä etu on mielestäni myös se, että internetissä tapahtuva toiminta ei ole paikkakuntasidonnaista. Näin myös täältä Helsingistä katsottuna, perälästä päin, pääsee ajatuksia ja ideoita julkisuuteen. Internetiä ei ole turhaan kutsuttu yhdeksi ihmiskuntaa demokraattistavimmaksi keksinnöksi.

Blogien mahdollisuuksista opetuskäytössä

Mitä hyötyä tai lisäarvoa blogit tarjoavat opetukseen? Onhan meillä jo käytössämme erittäin kehittyneitä oppimisalustoja. Etenkin Moodle on kehittynyt huimaa vauhtia, sillä ns. vapaan koodin ohjelmistona sitä kehitetään kokoajan. Mihin siis tarvitsemme blogeja?

Blogiin pääsee kuka tahansa mistä päin maailmaa tahansa. Blogit ovat toisin sanoen avoimesti verkossa, mikäli sen perustaja ei toisin määritä. Blogin käytettävyys esim. opiskelijan näkökulmasta on siksi ilmeisen helppo. Siinä tarjolla oleva tieto on heti käyttäjän saatavilla, ilman hankalaa kirjautumismenettelyä. Oppimisalusta taas on suljettu yhteisö, johon on kirjauduttava salasanoin. Käytettävyystutkimuksista olemmekin oppineet, että vain sellaiset palvelut menestyvät, jotka ovat helppokäyttöisiä. Mitä vähemmän palvelussa on polkuja eksyttäväksi, sitä parempi sen käytettävyys on. Voidaan siis hyvin olettaa, että oppijan käyntimäärät lisääntyvät verkko-oppimispalvelussa, kun erillistä kirjautumista sivustolle ei tarvita.

Opetuskäyttöön luodun blogin ei tarvitse välttämättä olla opiskelijan kannalta mitenkään toiminnallinen. Blogi voi olla pelkästään opintojaksoon tai kurssiin liittyvä tiedotuskanava, josta saa tiedon luentojen ajoista, muutoksista, päivämääristä ja aiheista. Myös luennolla annetut tehtävät voivat olla blogissa, niin että poissaolijat löytävät materiaalin halutessaan. Näin opettaja säästyy kysymyksiltä tunnin aiheista ja tehtävistä yms. jälkikäteen, kun on ennalta sovittu, että kaikki materiaali löytyy tietystä blogiosoitteesta.

Omaan opettajan blogiin voi liittää myös oppijan kannalta toiminnallisia elementtejä. Seuraavassa esimerkissä oppija saa mahdollisuuden ottaa osaa opintojakson tai kurssin blogin kirjoittamiseen. Blogia voi käyttää yhteisenä luentomuistiinpanojen kirjaamispaikkana. Oppijat voivat esim. vuorotellen kirjoittaa muistiinpanoja suoraan blogiin tunnin aikana. Tämä on mahdollista, jos luentopaikka on rakennuksessa, jossa käytössä on langaton verkkoyhteys. Edellä mainitun voi toteuttaa niinkin, että word-tiedosto liitetään jälkikäteen blogiin. Muut opiskelijat voivat lisäksi tehdä luentomuistiinpanoihin korjauksia ja tarkennuksia kommentoimalla julkaistuja muistiinpanoja jälkikäteen. Myös jostakin aiheesta luennolla alkanutta keskustelua voi hyvin jatkaa vielä blogissa.

Näissä kahdessa edellä mainitussa tavassa käyttää blogia opetuksen apuna ei oppijoille perusteta omaa blogia. Mutta jos opetus halutaan siirtää kokonaan tai osin verkkovälitteiseksi, voidaan oppijoille perustaa omat blogit. Oppijoiden omat blogit voivat toimia esim. oppimispäiväkirjana, verkkotehtävien palautuspaikkana, vertaispalautteen tai verkko-ohjaajan palautteen kanavana tms.

Lue myös Jere Majavan artikkeli: Kohti avointa oppimista: Henkilökohtaiset weblogit opetuksessa http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Kokonaan toinen juttu on julkisen kirjoittamisen hyödyt opiskelijan tai opettajan näkökulmasta. Siitä taidan kirjoitella seuraavaksi…